Fotomimmien syntytarina

05.09.2024

Tänään on 5.9. ja se tarkoittaa Yrittäjän päivää! Tää on meille ensimmäinen yrittäjän päivä toiminimiyrittäjinä ja ollaan ilosia siitä että saadaan olla just tässä. Ajateltiin siks että voitais vähän avata meidän historiaa ja miten tähän tilanteeseen päädyttiin. 

Me Fotomimmit ollaan kyllä oltu olemassa vuodesta 2021, mutta jos nyt lähetään ihan alusta liikkeelle niin pitää palata vuoteen 2007. Tuona vuonna tutustuttiin toisiimme ja on oltu tiiviisti tekemisissä tässä vuosien varrella. Ei siis todellakaan lähdetty yhteiseen bisnekseen varsinaisesti ihan kylmiltään tuntemattoman ihmisen kanssa.

Taustaa

Kumpikin meistä harrasteli valokuvausta enemmän ja vähemmän ja kuvia otettiin niin kameralla kuin puhelimellakin. Tuohon aikaan luonto- ja kaupunkikuvaus sekä lomareissujen räpsyt oli ne mistä muistikortit täyttyi.

Aika se vaan vieri ja vuonna 2019 oltiin kumpikin kotiäitejä. Luontokuvauksen lisäksi omien lapsien myötä myös kiinnostus potrettikuvauksiin kasvoi. Saatiin etu myös kuvata tuttujen häissä ja esimerkiksi kihlakuvia. Selailtiinkin aika ajoin kursseja ja kouluja valokuvaukseen liittyen, jos sitä vaikkapa laajentaisi osaamista.

Piti oikein palata penkomaan vanhoja whatsapp keskusteluja, että saataisiin jonkilainen järkevä aikajana aikaiseksi Fotomimmien historialle. Ja täytyipä selata niinkin kauas kuin elokuuhun 2019. Sieltä löytyi koulutuskeskustelujen yhteydestä puolitosissaan heitetty maininta, että voitas sitte yhdessä perustaa valokuvaus-toiminimi.

Tän yhteydessä oli mainittuna myös sanoja TODELLAKI, SUPERSIISTIÄ, OIS IHAN PARASTA ja IKI-IKI-IKIONNELLINEN.. Semmoinen kevyehkö innostus oli heitosta ehkä havaittavissa.

Haasteita

Pieniä hidasteita meillä toki oli alkuun välissä, kun meillä oli välimatkaa 200 kilometriä. Katja asui tuolloin Kokkolassa ja Laura Muhoksella. Meillä oli myös kummallakin pieniä lapsia ja niitä oli itseasiassa vielä myös tulossa ennen kuin saataisiin suunnitelmat kunnolla laukalle. 

Valokuvauksesta muodostui kummallekkin vuosi vuodelta selkeämmin unelma-ammatti ja alkoi tulla myös suht vakavaa harkintaa kevytyrittäjyydestä. Mutta koska meillä ei ollut omasta mielestämme tarpeeksi hyvää ja varmaa osaamista kuvaamisesta ja valon hallinnasta, kaavailtiin hakevamme tähän turvaa valokuvausopinnoista Tornion valokuvauslinjalta.

-21 toukokuussa hankkiuduttiin kuitenkin ensin Karelian ammattikorkean valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssille, päivitettiin vähän kuvauskalustoa tälle vuosikymmenelle ja alettiin siinä samalla tekemään hakutehtäviä Tornion valokuvauslinjaa silmällä pitäen. Siinä kesän aikana syntyi viimein myös päätös kevytyrittäjinä alottamisesta yhdessä opintojen ohella ja sen sinetöikin vielä Katjan muutto takaisin Muhokselle perheineen. 

Ai mikä oli?

Pyöriteltiin ahkerasti varteenotettavia nimiehdotuksia, jotka liittyi esim. valoon, kameran osiin tai asetuksiin, ja näistä osa onkin täysin julkaisukelvottomia, joten ei mennä nyt niihin ollenkaan... Mutta sitten eräänä torstai-iltapäivänä se vaan sitten pamahti päähän ku metrinen halko. Fotomimmit.

Päädyttiin Fotomimmit - nimeen isolta osalta paikkakunnan vuoksi. "Muhoksen mimmi" on monelle tuttu lausahdus ja meiltäkin tasaisin väliajoin tiedustellaan että "tekös olette Muhoksen mimmejä" kun asuinpaikkakunnasta tulee puhetta. Mimmi – sana heijastaa hyvin myös meidän persoonallisuuksia, kun taas esimerkiksi Fotoleidit - nimi ois antanu meistä ihan vääränlaisen mielikuvan. Ajateltiin myös että sana "mimmi" voisi herättää luottamusta paikallisten ihmisten ja tulevien asiakkaiden korvissa sen historiallisen kaikunsa vuoksi. Muhoksella on itse asiassa muitakin mimmi nimeen viittaavia yrityksiä ja toimijoita, esim. parturi-kampaamo tyylimimmit, leipomo Mimmin pulla, K-supermarket Mimmi.

Nimi on samalla myös simppeli ja iskevä, joka jää helpommin mieleen. Ei haluttu liian pitkää tai monimutkaista nimeä ja yksi tärkeistä kriteereistä oli myös se, että nimi on suomenkielinen.

Opiskelijoiksi

Kesällä kävikin niin, että törmättiin somessa meille täysin tuntemattoman toimijaan, jota JEDUksi kutsutaan. Heillä pyöri mainos media-alan monimuoto-opinnoista ja nimenomaan valokuvatuotannon mainos sieltä hypähti silmien eteen. Wonder why.. Piippolakin kuulosti meidän korvaan melkoisen tuntemattomalta, mutta nopean googlettelun seurauksena tajuttiin, ettei sinne meidän tuppukylästä kovin kauaa lähipäivinä ajaisi! Aika nopeasti hakutehtävät toiseen kouluun jäi kesken ja elokuun alussa nakattiinki kamerareput selkään ja käännettiin auton keula kohti etelää. Tuon kahden vuoden opiskelujen aikana opittiin valokuvauksesta enemmän kuin osattiin edes kuvitella, sekä pätevöidyttiin myös videokuvauksen ja graafisen suunnittelun saralla. Kaiken kaikkiaan varmistuttiin siitä, että tätä me halutaan opintojen jälkeen tehdä päätoimisesti työksemme!

Kevytyrittäjyys osoittautui meille loistoratkaisuksi opiskelujen ohessa aloiteltavalle yritystaipaleelle. Se oli helppo tapa tienata opiskelujen ohessa ja edistää näyttöjen ja opiskelujen myötä samalla myös tulevaisuuden suunnitelmia tehdä valokuvausta pääasiallisena työnämme.

Uskallusta edetä

Itsevarmuus tekemiseen kasvoi opintojen ja tekemisen tuoman kokemuksen myötä. Niinpä vuoden -22 keväällä uskallettiin yhdessä vuokrata ihana, pieni ja edullinen liiketila Muhokselta. Meillä vallitsi siellä semmoinen tetriksen tapainen säilytysjärjestelmä, eli kun jotain toi sisään niin jotain sai siirtää pois tieltä, ja toivoa että tila riittää.

Mahduttiin kuitenkin oikein hyvin sadekelillä ja kylminä talvipäivinä järkkäämään studiolla pieniä kuvauksia, kuten lapsi- ja odotuskuvauksia. Ylioppilaita ja valmistuneitakin studiolla vieraili, mutta suurin hämmästys meille itsellekkin oli kun studiolle mahdutettiin hyvin 11 hengen hääseuruekin potretteihin. Studion isoista ikkunoista tulvi luonnonvaloa yllinkyllin keskellä talvipäivääkin, mutta pääasiassa kuvattiin kuitenkin erilaisissa miljöissä ulkona tai vaikkapa tapahtumissa ja juhlissa.

Ja kun koulut saatiin elokuussa -23 päätökseen, tuli aika suurten muutosten. Otettiin iso harppaus kohti omaa unelmaa ja varattiin aika Oulun seudun uusyrityskeskukseen. Sieltä saatiin ihan huikeeta palvelua ja neuvot mitä kannattaa tässä yrittäjän alkutaipaleella tehdä seuraavaksi. Saatiin loistavia huomioita yritysmuodon valintaan liittyen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen starttirahan hakua varten, sekä vinkit mistä voi saada veroneuvontaa ja mitä kaikkea tulevan yrittäjän muistilistaan kuuluukaan.

Ja me ollaan niin kiitollisia siitä, että vuosien haaveilun ja töiden paiskimisen jälkeen me ollaan tässä. Meillä on omat toiminimet ja y-tunnukset, saadaan tehdä töitä yhdessä, toteuttaa itseä ja olla ennen kaikkea työssä joka ei edes aina tunnu työltä! Meillä on tätä nykyä myös suurempi studiotila Kellotiellä Muhoksella. Paikalle löytää helposti valtatie 22 näkyvän kattomainoksen avulla! Meillä on siellä kaunis vaalea sisustus joka näyttää muuten hyvältä kuvissa, rekvisiittaa nojatuoleista rottinkisohvaan ja sänkyyn, sekä pientä viihdykettä pienimmille kuvattaville.

Ei ois meitä ilman teitä!

Ja iso kiitos siitä kuuluu todellakin kaikille meidän matkassa olleille ihmisille: 

meidän perheille, josta ammennettiin toistemme lisäksi tukea vaikeisiin hetkiin, 

kärsivällisille opettajille, jotka ohjas meitä läpi niidenkin hetkien kun teki mieli sulkea ja hävittää adoben ohjelmistot, 

yrittäjäkollegoille ja Muhoksen ja Utajärven kunnille tuesta, tsemppaamisesta ja yhteistyöstä,

ja super iso kiitos kaikille asiakkaille, jotka ootte uskoneet ja luottaneet meidän käsiin teidän kaikkein kallisarvoisimpien hetkien taltioinnit jopa toistuvasti!


-Fotomimmien Laura ja Katja